perjantai 21. lokakuuta 2016

Toussunlinnan kalliomaalaukset

Osallistuin syyslomaviikolla kokeiluun, jossa sai testimielessä ostaa Etelä-Konneveden kansallispuistoon liittyviä palveluja. Tarjolla oli mm. nokipannukahvitarjoilu, mökkimajoitusta, kuljetuksia ja veneretki Toussunlinnan kalliomaalauksille. Kokeilun järjestivät Retkipaikka, Rautalammin-Konneveden luontomatkailun koordinointihanke ja Johku-varausjärjestelmä.
Aikataulusyistä ostin vain veneretkeen kalliomaalauksille, mutta yhdistin retkeen mukaan käynnin Rautalammin museossa.

Rautalammin museo sijaitsee ihan kirkonkylän keskustassa. Harvalla paikkakunnalla on noin komeaa museota, mutta onhan Rautalampi entinen emäpitäjä, johon on kuulunut melkein puoli Savoa ja Keski-Suomeakin. Museo on valmistunut vuonna 1938. Korholan kartanon emäntä, kauppaneuvoksetar Aina Peura oli kerännyt huomattavan kokoelman vanhaa esineistöä. Kun esineet eivät enää sopineet kartanon aittoihin, rakennutti kauppaneuvos Heikki Peura museon kylänraitin varrelle, kirkon lähelle.




Siinä menikin aikaa kun tutustuin Rautalammin menneisyyteen kivikaudesta kampakeraamiseen kauteen ja rautakaudesta aina 1900-luvulle. Paljon esineitä, kuvia ja tarinoita on nähtävillä. Kuvassa kolmiuloitteiselta näyttävä kartta, jossa näkyy Rautalammin keskusta.
Rautalammin museo

Tulevasta retkikohteesta, Toussunlinnasta löytyi myös tietoa. Toussunlinnan maalaukset on tehty kivikaudella, mutta sen tarkemmin ajankohtaa ei ole voitu määrittää.



Museolla valmisteltiin lokakuun lopussa avautuvaa käsityönäyttelyä, johon tulee esille vanhoja ja uusiakin käsitöitä. Esimakua tulevasta oli jo museon sisäänkäynnin vierellä.


Ulkomuseoalueella on aittoja, savutupa, tuulimylly ja kirkkovene.




Kurkistus tuvan puolelle hätkähdyttää. Kehdon ylle kumartunut hahmo näyttää äkkivilkaisulla kovin elävältä.





Kirkkovene Kuikalla on ikää 117 vuotta. Veneessä on seitsemän hankainparia ja siihen on mahtunut 30 matkustajaa, tyynellä säällä jopa 33. Kuikka-veneessä on ollut myös purje. Kirkkoveneet ovat olleet aikoinaan paikkakunnan merkittäviä joukkokuljetusvälineitä, koska vesistöiden rikkomassa pitäjässä ei maanteitä ole ollut joka paikkaan.


Matkalla Törmälään, veneretken aloituspaikkaan, pysähdyn Konnekosken kuohuja katsomaan. Tosin, nyt ei paljon kuohu, koska vedenpinta on alhaalla.


Sammalrunkoisia tervaleppiä kosken rannalla.


Willen jahdit-eräpalvelun vene poimii minut kyytiin Törmälän laiturista ja hurautamme noin kymmenen kilometrin matkan Hankaveden sokkeloissa pitkään ja kapeaan lahteen, jonka puolivälissä Toussunlinna on. Veneen kippari Jouko Korhonen ohjaa veneen ihan kallion viereen. Vaaleassa kalliossa erottuu punasävyisiä kuvioita puolentoista, parin metrin korkeudella veden pinnasta.


Tikku-ukko vasemmalla on Toussu-ukko vierellään muitakin kuvioita, joista minun mielikuvitukseni ei osaa hahmottaa mitään, mutta siinä pitäisi olla hirvielämiä. Kuivalla kalliopinnalla hahmot eivät erotu kovin hyvin. Olen korostanut punaväriä kuvankäsittelyohjelmalla.




Ylempänä, sisäänpäin kaatuvan kallion pinnalla, on mielenkiintoisia kuvioita. Onko mahdollista, että ne olisivat luonnonmuovaamia, vai ovatko nekin ihmiskäden tekemiä. Verkkomainen kuvio erottuu selvästi kivestä.




Toussu-ukko on saatavana myös koruina.  Hopeisen kaulariipuksen ja korvakorut on Kuopion Kulttuurihistorialliselle museolle suunnitellut Johanna Iso-Järvenpää korupaja Vaskikäärmeestä.


Retken lopuksi teemme vielä näköalakierroksen Rautalammin kirkonkylän edustalle.


Pitkälahden rannalla on nähtävillä Rautalammin hieman tuoreempaa historiaa, mylly ja meijeri.


Jään venekyydistä Törmälän laituriin. Retkiveneen etääntymistä katsellessa mietin, minkähänlaisella veneellä se Toussu-ukon maalaaja on tuhansia vuosia sitten kulkenut.

Linkkejä: Rautalammin museo
Willen jahdit Oy

19 kommenttia:

  1. Oho, tutuissa järvimaisemissa oletkin liikkunut:)

    Aiemman postauksen Kalajanvuoren reitin kuvat ovat upeita, kuten kuvasi aina kylläkin. Olen käynyt siellä joskus aiemmin, käsittääkseni sinne on tehty uusi reitti kansallispuiston perustamisen jälkeen? Pitäsi kyllä käydä siellä uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalajan kierroksen lisäksi Enonniemessä on Kolmen vuoren vaellus-reitti, joka on 14 kilometriä pitkä.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen postaus! Sitä tosiaan tulee ajatelleeksi, kuinka ennen ihmiset ovat pärjänneet eläessään luonnon kanssa yhdessä sopusoinnussa ja yrittäen selvitä niin talvesta ja pakkasesta, ja kuinka on päässyt liikkumaan, hankkimaan elantoa! Kauniit maisemat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaista on ollut silloin, mutta erilaisia ovat olleet ne ihmisetkin jotka täällä on eläneet.

      Poista
  3. Ikivanhat jutut on tosi mielenkiintoisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin voi kyllä puhua ikivanhasta kun aikajana on tuhansia vuosia.

      Poista
  4. Kiintoisia paikkoja ja erityisen komea tuo Kuikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuikka on esimerkki miten puuvenekin voi olla kestävä.

      Poista
  5. Harmillista on kun ajan saatossa kivikauden kallio piirrokset kuluvat poissa.
    Mitenhän tuo ylin punainen maalaus, onkohan jälkipolvi maalannut päälle, kun räikeä punaisuus?
    Sitähän ei saisi koskaan tehdä, kyse ei ole enää silloin kivikautisesta.
    Mietin, että onko loppujen lopuksi kyse taiteesta, vai sen ajan ihmiset halusi kertoa elämästään piirroskuvin jälkipolville.

    Mielenkiintoinen postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaista on ylikorostettu museon esittelytaulussa.
      Kaipa nuo maalaukset jotenkin liittyy henkien palvomiseen tai metsästäjien taikoihin.

      Poista
  6. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Vaikka itse olen emäpitäjän tyttöjä, en muista tuota kivikauden piirroskalliota. Mutta museon muistan ja tiedän tänään, miten suurissa vaikeuksissa museo on. Museon ylläpitokustannukset on vedetty jo minimiin ja nyt museoväki pyytää Rautalammin kuntaa ottamaan museon kannettavakseen. Se olisi paras ratkaisu minun mielestäni säilyttää kulttuurihistoriallinen rakennus ja esineistö tuleville sukupolville. Ensi kesänä on pakko piipahtaa museossa ja kenties tehdä veneretki luonnonpuiston alueelle. Kiitos seita kuvista ja teksteistäsi. Olet super.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toussunlinnan maalaukset eivät ole kovin pitkään olleet yleisessä tiedossa. Arkeologi on sen kirjannut vasta vuonna 2004.
      Rautalammin museorakennus ja esineistö on arvokasta historiaa. Toivottavasti säilyy jälkipolvillekin sellaisena.

      Kiitos :)

      Poista
  7. Kiitos kiinnostavasta esittelystä! Kalliomaalaukset kiehtovat kyllä mielikuvitusta...

    VastaaPoista
  8. Kiitos, todella kiinnostava postaus! Kalliomaalaukset kiinnostavat minua kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalliomaalaukset ovat tervehdyksiä tuhansien vuosien takaa.

      Poista
  9. Kiitos kiinnostavasta ja epätodellisen tuntuisesta kiertomatkasta. Nuo kalliomaalaukset ja niiden historia kiinnostaa. On tosi ihmeellisiä, että ovat vielä tuhansien vuosien jälkeen nähtävänämme. Ja antavat tuta että jo ammoin ihmiset ajattelivat ja toimivat puittetteinsa mukaan.

    VastaaPoista
  10. Saitko rahoja takaisin tästä haamuretkestäsi Etelä-Konnevedelle?

    VastaaPoista