sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Revontulitunnelmia


Jostain syystä revontuliaktiivisuus lisääntyy aina kevätpäiväntasauksen aikoihin. Viime vuosilta on esimerkkejä miten juuri silloin esiintyy voimakkaita revontulipurkauksia. Päivämäärät 17.3.2013 ja 17.3.2015 ovat jokaisen revontulia harrastavan muistissa. Tämän vuoden kevätpäiväntasauksen aika ei tee poikkeusta, revontulia on ollut monena yönä. Ihan niin valtaisaa räiskettä kuin oli noina mainitseminani aikona ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt, mutta kolmena yönä on ollut suhteellisen hienoja revontulinäytelmiä, vain ensimmäisenä yönä pilvet vähän haittasivat näkyvyyttä.

Revontuliyö 14.-15.3. alkoi "ufon" ihmettelyllä. Ajelimme Rukalta pohjoista kohti kun auton valoista huolimatta pimeydessä erottui punertava valopilari. Kitkawoodin Airisniemen sahan valot heijastuivat taivaalle lumikidepilven takaa.


Taivaanrannan pilvenreuna näytti olevan lähellä, mutta ei tarpeeksi. Siellä ne revontulet leimusivat pilvien takana.


Takaisinpäin tullessa pysähdyimme koskelle. Pilvet olivat väistyneet hieman. Erikoinen valo- ja väri-ilmiö syntyi kun revontulien lisäksi nuo äsken näkemämme sahan valot heijastuivat pilveen. Näytti kuin kuu olisi nousemassa metsän takaa.


Pohjoisen taivaalla oli vihreiden revontulikaarten välissä hentoa pinkkiä värisävyä.




Vielä puolenyön aikaan leveä revontulivyö kulki yli taivaan.


Seuraavana iltana olimme taas ajamassa kohti eilisen illan kuvauspaikkaa, kun kirkas vihreä kaari alkoi voimistua vielä vaalealla iltataivaalla. Jätimme auton bussipysäkille ja jalkauduimme jäälle vievälle kelkkauralle. Tasan kello 20 revontulikaari heräsi eloon ja vihreät loimut alkoivat juosta yli taivaan.


Vaaleanpunainen revontulivalo on nopeaa. Silloin on lyhennettävä valotusaikaa reilusti, että saa punaisen sävyn erottumaan niin ettei siitä tule valkoista mössöä kuvaan.


Iltataivaan sineä, teräväreunainen pinkki alareuna ja kellanvihreä loimu, alkuillan revontulet ovat värikkäitä silloin kun ne ovat tarpeeksi voimakkaat.


Näytöksen kruunasi taivaankannen korkeimmalle kohdalle muodostuva korona.








Kuvauspaikka oli lähellä tietä, joten autojen valot häiritsivät jonkin verran - tai sitten niitä voi käyttää hyödyksi.


Myöhemmin illalla päätin lähteä vielä uudelleen revontulijahtiin. Ajoin koskelle, jossa kuvasimme edellisiltana. Tällä kertaa etsiydyin ihan uudelle paikalle kosken rannalla. Alkumatkan kuljin rantaan tamppautunutta polkua, mutta viimeiset kymmenet metrit kahlasin polviin asti ulottuvassa hangessa. Pystytin jalustan ihan rantaviivalle, paikkaan jossa jokiuoma vähän levenee kääntyy kohti koillista.


Tämä illan toinen näytös oli rauhallisempi kuin alkuillan hurjat loimut. Revontulivyö levittyi koillisen ja luoteen välille lähes liikkumattomana kaarena. Vain välillä siitä lähti tuikkeita ylöspäin.


Kunpa osaisin kuvailla sitä tunnetta kun seisoo keskellä yötä revontulten valossa virran rannalla kuunnellen veden solinaa. Oli kaikin puolin hyvä olla, rannan puut suojasivat viimalta ja olin pukeutunut lämpimästi, joten kylmyyskään ei haitannut.




Olin seisonut yhdessä paikassa lähes tunnin ja aloin jo pakkailla kameraa reppuun kun yht'äkkiä maisema valaistui. Alkoi noin minuutin kestänyt kirkas loimotus. Kun kuu on pienimmillään, yötä valaisee ainoastaan revontulet. Olin käyttänyt 8-10 sekunnin valotusaikaa, nyt oli lyhennettävä valotusaikaa 1-2 sekuntiin.


Nopeat punaiset valotkin ilmestyivät hetkeksi. Se oli kuin loppunäytös, sitten kaari himmeni ja liike loppui.




16.-17.3. yöksi sääennuste lupasi pilviä tulevan pohjoisesta. Suuntasimme Rukalta etelään päin Kuusamojärven rannalle. Ilta oli kylmä, pohjoistuuli pääsi puhaltamaan pitkin järvenselkää ja pakkanenkin oli kiristynyt viiteentoista asteeseen. Värjöttelimme pari tuntia rannalla. Väliin matala revontulikaari yritti herätä eloon, mutta jähmettyi taas tylsäksi viivaksi taivaanrannalle. Lopulta taivaalle muodostui kaunis, liikkuva kiemura. Se riitti meille. Jos olisi ollut lämpimämpää, niin olisimme jääneet odottamaan. Illan päänäytös oli ollut vähän myöhemmin.


Pari iltaa myöhemmin: Koronat Koillismaan taivaalla
Revontulia kevätpäiväntasauksen aikaan: 17.3.2013 ja 17.3.2015

12 kommenttia:

  1. uulalaa, upeita kuvia! Kaunista! Kivaa sunnuntaita :)

    VastaaPoista
  2. Vau, mikä valoshow! Olen nähnyt vain vihreitä revontulia (kaikki täällä etelämpänä - pohjoisessa en ole ollut revontuliaikaan), joten todistusmateriaali näistä värikkäämmistä on aina jotenkin tosi ihmeellistä katsottavaa.

    VastaaPoista
  3. Ihailen kuviasi ja ihania revontulia! Koskaan en ole vielä livenä nähnyt moista kauneutta! Kärsivällisyyttä ja taitoa tuossa tarvitaan, että saa noin kauniit kuvat ikuistettua! Kiitos <3

    VastaaPoista
  4. Oih..kiitos tästä elämyksestä kuvin! Huippuhieno luonnon valo-show❤ Upeat kuvat! Mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
  5. Aivan mahtava taivaan ilotulitus! Kiitos taas upeista kuvistasi!

    VastaaPoista
  6. Kyllä se ufon valoilta näyttää.:)
    Ihmeellisen lumoavaa taivaan valojen loimotusta.

    VastaaPoista
  7. Mitä väriloistoa. Taianomaista!

    VastaaPoista
  8. Upea elämys jo kuviesi perusteella, saatikka paikan päällä koettuna. Lumoavaa, kiitoa Seita.

    VastaaPoista
  9. Hurjan ihanat revontulikuvat. Ihmettelen miksi muruli ei enää kuvaa ollenkaan, vaikka täälläkin oli tosi näyttävät juuri tuohon aikaan, täysi kuukin jäi kuvaamatta, kun en itse onnistunut.

    VastaaPoista